Kirjoitankin nyt vain herätelläkseni aivojani. Selasin tekstejäni taaksepäin ja huomasin, etten ole koskaan käsitellyt fatiikkia, yhtä MS-taudin turhauttavimmista oireista. En ole vain tainnut kärsiä siitä hetkeen, mutta nyt on kyllä taas niin pysähtynyt ja ääriviivaton olo, että vanha kumppanini taitaa nostaa päätään.
En edes tiedä, mitä kirjoittaa. Ajatukseni, tunteeni, ideani ovat kaikki tyynni pysähtyneet. Käteni tärisevät, koska olen juonut pannullisen kahvia. Ei se mitään auta, mutta onpahan syy olla hereillä.
Fatiikki tarkoittaa yksinkertaisesti väsymystä, mutta se eroaa terveen ihmisen kokemasta väsymyksestä. Se on lamaannuttavaa, turruttavaa ja haittaa elämää ehkä kaikkein eniten juuri siksi, että se on näkymätön oire. Joskus koen, että saatan vaikuttaa yksinkertaiselta, sekapäiseltä, jopa humaltuneelta fatiikin sävyttäminä aikakausina. Fatiikki ei lähde nukkumalla pois, sitä ei voi poistaa reippailulla tai syömällä terveellisesti. Se on itsepintaisesti läsnä kun on tullakseen.
Toivottavasti tämä ei kestä tällä kertaa kauaa. Olisi tenttikin tulossa.
Lisätietoa:
http://multippeliskleroosi.fi/fi-FI/New%20with%20MS/Symtoms/Fatigue.aspx
