Täytynee jättää hyvästit blogin kirjoittamiselle joksikin aikaa. Alun perin kirjoittaminen oli voimaannuttavaa, mutta kuten moni lukijakin varmasti huomaa, tekstini ovat menneet todella surulliseen ja synkkään suuntaan. Eikä siinä itsessään mitään, mutta uskon, että jakamalla erilaisia energioita ihminen myös vetää samankaltaisia energioita puoleensa. Mitä epätoivoisempia ajatuksia olen kirjannut ylös, sitä epätoivoisemmaksi tuntemukseni ovat muuttuneet. Julkaistussa muodossa ajatukset muuttuvat jollain tapaa todemmiksi kuin oikeasti ovatkaan.
Olen myös päätynyt kirjoittamaan aivan liian henkilökohtaisia tekstejä, joiden julkaisun jälkeen oloni on kosketellut suoranaista paranoiaa.
Ennen kuin minulla on jotain mullistavan positiivista kirjoitettavaa tai MS-tautiin liittyvää sanottavaa, vaikenen.
Kiitos ja kumarrus lukijoille, ja viettäkää oikein onnistunut loppuvuosi!
